Verkkosivut hankkeelle – mitä hankesivustolta oikeasti tarvitaan?

Hankkeen verkkosivuja ei kannata ajatella vain paikkana, johon lisätään hankkeen nimi, rahoittajan logo ja muutama uutinen. Hyvä hankesivusto auttaa kertomaan selkeästi, mitä hankkeessa tehdään, kenelle se on tarkoitettu ja mitä hankkeella halutaan saada aikaan. Samalla sen pitää palvella hankkeen viestintää koko hankekauden ajan.

Kun etsitään nettisivuja hankkeelle, yksi ensimmäisistä kysymyksistä onkin se, tarvitaanko kokonaan oma sivusto vai olisiko järkevämpää rakentaa hankkeelle oma kokonaisuus taustaorganisaation nykyisille verkkosivuille. Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Ratkaisu riippuu hankkeen tavoitteista, kestosta, kohderyhmistä ja siitä, mitä sivustolle pitää pystyä tekemään.

‍

Hankesivusto alkaa tavoitteesta, ei alustasta

Ennen Webflown, WordPressin tai muun alustan valintaa pitäisi määritellä sivuston tehtävä. Onko tarkoitus jakaa tietoa, kerätä osallistujia, julkaista tapahtumia ja materiaaleja, esitellä hankkeen tuloksia vai tehdä kaikkia näitä? Tarvitaanko ilmoittautumisia, lomakkeita, uutisia, ladattavia aineistoja tai useita kieliversioita?

Kun nämä tiedetään, voidaan suunnitella rakenne ja vasta sen jälkeen valita toteutustapa. Pienen hankkeen nettisivut voivat olla hyvinkin kevyt kokonaisuus. Laajassa, monivuotisessa hankkeessa sisältöä ja käyttäjäryhmiä voi puolestaan olla niin paljon, että sivuston rakenne ja ylläpito pitää suunnitella aivan eri tavalla.

‍

Kenen pitää löytää hankkeen verkkosivuilta mitä?

Hankkeen sisällä asiat ovat tekijöille tuttuja, mutta sivustolle tuleva ihminen ei välttämättä tiedä hankkeesta vielä mitään. Siksi ensimmäisten asioiden pitäisi vastata yksinkertaisiin kysymyksiin: mikä hanke on, miksi se on olemassa, kenelle se on tarkoitettu ja miten siihen voi osallistua tai hyödyntää sen tuloksia.

Hankekieli ja rahoitukseen liittyvä terminologia eivät aina ole ulkopuoliselle selkeitä. Verkkosivujen tehtävä ei ole kopioida hankesuunnitelmaa verkkoon, vaan muuttaa olennainen tieto ymmärrettävään muotoon. Rahoittajan edellyttämät tiedot ja tunnukset pitää tietenkin huomioida, mutta niiden ympärille tarvitaan sivusto, jota ihminen osaa käyttää.

‍

Mitä sivustolle tapahtuu, kun hanke päättyy?

Tämä on asia, jonka nostaisin esiin jo hankkeen verkkosivuja suunniteltaessa. Hanke on usein määräaikainen, mutta verkkoon syntynyt sisältö, materiaalit ja tulokset voivat olla hyödyllisiä pitkään sen jälkeen. Siksi jo alussa kannattaa sopia, kuka omistaa domainin ja sisällöt, kuka vastaa ylläpidosta ja mitä sivustolle tapahtuu hankekauden päättyessä.

Jos tätä mietitään vasta viimeisenä hankepäivänä, hyväkin sisältö voi jäädä ilman omistajaa tai sivusto kadota kokonaan. Sivuston elinkaari on osa suunnittelua siinä missä sen ulkoasu ja rakennekin.

‍

Hankkeen verkkosivujen pitää olla myös helppo ylläpitää

Hankkeessa sisällöntuottajia voi olla useita ja ihmiset voivat vaihtua kesken projektin. Siksi ylläpidon ei pitäisi olla yhden ihmisen erityisosaamisen varassa. Julkaisujen, tapahtumien, materiaalien ja muiden toistuvien sisältöjen päivittämisen kannattaa olla mahdollisimman selkeää.

Samasta syystä alusta valitaan tarpeen mukaan. Visuaalisesti joustava Webflow voi olla hyvä ratkaisu yhteen hankkeeseen, WordPress toiseen. Jos tarvitaan laajempia integraatioita tai erityisiä toiminnallisuuksia, toteutukseen voidaan ottaa mukaan tekninen yhteistyökumppani. Työkalu ei ole itseisarvo, vaan sen pitää palvella hankkeen viestintää ja ylläpitoa.

‍

Nettisivut hankkeelle Lahdessa, Hollolassa tai muualla Suomessa

Liida do toimii Lahden ja Hollolan alueella Päijät-Hämeessä, mutta hankkeen verkkosivuprojekti ei ole sidottu paikkakuntaan. Suunnittelu ja toteutus onnistuvat myös etänä, joten verkkosivut hankkeelle voidaan toteuttaa samalla tavalla esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa tai muualla Suomessa.

Paikallisuus voi silti olla hankkeen omassa viestinnässä tärkeää. Jos hanke toimii tietyllä alueella, sivuston sisällössä kannattaa käyttää luonnollisesti niitä paikkakuntia ja alueita, joilla kohderyhmä oikeasti etsii tietoa. Hakukonenäkyvyyttä ei rakenneta kaupunkien nimiä listaamalla, vaan tekemällä sisältöä, joka vastaa oikeisiin tarpeisiin.

Hyvä hankesivusto ei ole hankesuunnitelma verkossa. Se tekee hankkeen tarkoituksen, toiminnan ja tulokset ymmärrettäviksi niille ihmisille, joita varten hanke on olemassa.

‍

‍