Mitä kaikkea verkkosivuprojektissa oikeasti tehdään?

Verkkosivujen tekeminen voi näyttää ulospäin aika yksinkertaiselta.

Valitaan alusta, tehdään muutama sivu, lisätään tekstit ja kuvat ja painetaan julkaise.

Todellisuudessa toimivien verkkosivujen rakentamiseen kuuluu aika paljon sellaista, mitä sivustolla kävijä ei koskaan näe.

Pitää miettiä rakennetta, sisältöjä, mobiilinäkymää, kuvia, hakukoneita, teknistä toteutusta, analytiikkaa, indeksointia – ja nykyään myös sitä, kuinka helposti tekoälypalvelut pystyvät ymmärtämään sivuston sisältöä.

Käydään siis läpi, mitä verkkosivuprojektissa oikeasti tehdään.

‍

1. Ensin pitää tietää, mitä verkkosivujen pitäisi tehdä

Ennen värejä, fontteja tai teknistä toteutusta pitäisi ratkaista yksi aika olennainen asia:

Mitä näiden sivujen pitäisi saada aikaan?

Yhden yrityksen verkkosivujen tärkein tehtävä voi olla yhteydenottojen saaminen. Toisen sivuilta ostetaan tuotteita. Kolmannen pitää saada asiakas varaamaan aika. Neljännen pitää ennen kaikkea löytyä Googlesta silloin, kun asiakas etsii tiettyä palvelua omalta alueeltaan.

Tämä vaikuttaa koko sivuston rakenteeseen.

Siksi verkkosivuprojekti alkaa yleensä ainakin näiden miettimisestä:

• kenelle sivusto tehdään
• mitä yritys tarjoaa
• mitä kävijän pitäisi ymmärtää mahdollisimman nopeasti
• mitä kävijän halutaan tekevän seuraavaksi
• mitä sisältöjä sivustolle tarvitaan
• millä hauilla yrityksen olisi hyvä löytyä

Vasta sen jälkeen kannattaa alkaa rakentaa varsinaisia sivuja.

‍

2. Sivuston rakenne

Seuraavaksi suunnitellaan, mitä sivuja tarvitaan ja miten ne liittyvät toisiinsa.

Pienen yrityksen sivustolla voi olla esimerkiksi:

• Etusivu
• Palvelut
• Yksittäiset palvelusivut
• Referenssit
• Tietoa yrityksestä / yrittäjästä
• Artikkelit
• Yhteystiedot

Kaikki yritykset eivät tarvitse samaa rakennetta.

Jos palveluita on useita, niiden laittaminen yhdelle valtavalle palvelusivulle ei välttämättä ole järkevää. Omilla palvelusivuilla voidaan kertoa palvelusta tarkemmin ja samalla rakentaa sivustolle sisältöä eri hakujen ympärille.

Hyvä rakenne auttaa siis sekä ihmistä että hakukonetta ymmärtämään, mitä yritys tekee.

Ja nykyään mukaan tulee vielä kolmas lukija: tekoäly.

‍

3. Sivuston rakenne vaikuttaa myös siihen, miten tekoäly ymmärtää yritystä

Ihmiset eivät enää etsi tietoa pelkästään perinteisellä Google-haulla.

Palveluita, yrityksiä ja ratkaisuja etsitään myös esimerkiksi ChatGPT:n ja muiden tekoälypalveluiden avulla.

Tekoälyhakua varten ei ole mitään yhtä taikanappia, jonka verkkosivuille voisi laittaa.

Perusasiat ovat pitkälti samoja kuin muutenkin hyvillä verkkosivuilla: sivuston pitää olla teknisesti saavutettava, sisällön selkeää ja yrityksen palveluiden helposti ymmärrettävissä.

Tässä auttaa esimerkiksi:

• looginen sivurakenne
• selkeät otsikot
• omat sivut tärkeimmille palveluille
• ymmärrettävät palvelukuvaukset
• yrityksen ja tekijöiden selkeä esittely
• sisäinen linkitys
• ajantasainen sisältö
• rakenteinen data eli schema-merkinnät silloin, kun ne ovat sivustolle tarkoituksenmukaisia

Tavoitteena ei ole kirjoittaa sisältöä robotille.

Tavoitteena on rakentaa sivusto niin selkeästi, että sekä ihminen että kone ymmärtävät, kuka yritys on, mitä se tekee ja kenelle sen palvelut on tarkoitettu.

‍

4. Millä verkkosivut kannattaa rakentaa?

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta.

Verkkosivut voidaan rakentaa esimerkiksi Webflow'lla, WordPressillä, Squarespacella tai kokonaan koodaamalla.

Alusta kannattaa valita sen mukaan, mitä sivustolta tarvitaan nyt ja mitä siltä voidaan tarvita myöhemmin.

‍

Webflow

Webflow sopii hyvin silloin, kun halutaan paljon vapautta visuaaliseen suunnitteluun ja samalla hallittava julkaisujärjestelmä esimerkiksi artikkeleille ja referensseille.

‍

WordPress

WordPressillä voidaan rakentaa hyvin monenlaisia sivustoja ja siihen löytyy valtava määrä lisäosia ja integraatioita.

Vastapainona WordPress-sivusto tarvitsee yleensä enemmän teknistä ylläpitoa. WordPress, teema ja lisäosat pitää pitää ajan tasalla ja sivuston tietoturvasta ja varmuuskopioista pitää huolehtia.

‍

Squarespace

Squarespace voi olla hyvä vaihtoehto suhteellisen yksinkertaiselle yrityssivustolle, jos tärkeää on helppo ylläpito eikä sivustolta tarvita valtavasti räätälöityä toiminnallisuutta.

‍

Entä kokonaan koodaamalla?

Nykyisillä työkaluilla myös räätälöidyn sivuston rakentaminen koodilla voi olla yllättävän nopeaa.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi automaattisesti paras tai halvin ratkaisu.

Pitää miettiä myös sitä, mitä tapahtuu julkaisun jälkeen.

Kuka vaihtaa hinnan ensi vuonna?
Kuka julkaisee uuden artikkelin?
Kuka lisää uuden työntekijän?
Kuka muuttaa palvelutekstiä?

Jos jokainen pieni muutos vaatii kehittäjän, edulliselta vaikuttanut ratkaisu ei välttämättä olekaan kovin edullinen pitkällä aikavälillä.

Hyvä verkkosivualusta ei siis ole se, joka on teknisesti hienoin.

Se on se, joka sopii yrityksen tarpeisiin ja jota pystytään myös ylläpitämään.

‍

5. Verkkosivujen sisältö

Hyvä ulkoasu ei pelasta sivustoa, jos kävijä ei ymmärrä mitä yritys myy.

Siksi verkkosivuprojektiin kuuluu myös sisältöjen miettiminen.

Etusivulta pitäisi yleensä selvitä nopeasti ainakin:

Mitä yritys tekee?
Kenelle?
Miksi juuri tämä yritys?
Mitä minun pitäisi tehdä seuraavaksi?

Teksteissä huomioidaan samalla hakukoneet, mutta niitä ei kannata kirjoittaa hakukoneita varten täyteen kömpelösti toistettuja hakusanoja.

Hyvä verkkosivuteksti palvelee ensisijaisesti ihmistä.

‍

6. Kuvat eivät ole vain koristeita

Verkkosivuille ei kannata ladata suoraan valtavia kamerasta tai puhelimesta tulevia kuvatiedostoja.

Kuvat käsitellään verkkokäyttöön sopiviksi.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:

• oikean kuvasuhteen ja koon valintaa
• tiedostokoon pienentämistä
• modernin kuvaformaatin käyttämistä
• järkevää tiedostonimeä
• alt-tekstin lisäämistä silloin, kun kuva tarvitsee sellaisen

Kuvien optimointi vaikuttaa sivuston latausnopeuteen, saavutettavuuteen ja osaltaan myös hakukonenäkyvyyteen.

Tämä koskee myös myöhemmin julkaistavia blogeja.

Jos yrityksellä on esimerkiksi kaksi valmista artikkelia Word-tiedostoina, niiden julkaiseminen tarkoittaa muutakin kuin tekstin copy-pastea: teksti pitää muotoilla sivustolle, otsikkorakenne tarkistaa, kuvat käsitellä ja sivun hakukoneisiin liittyvät perustiedot laittaa kuntoon.

‍

7. Ne pienet tiedostot, joita kukaan ei muista ennen kuin niitä tarvitaan

Verkkosivuprojektiin kuuluu myös kasa pieniä asioita.

Esimerkiksi favicon.

Se on se pieni yrityksen tunnus, joka näkyy esimerkiksi selaimen välilehdellä.

Lisäksi voidaan tarvita eri käyttötarkoituksiin sopivia ikoneita ja kuvia sekä kuva, joka näytetään silloin, kun sivu jaetaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai viestisovelluksessa.

Brändistä riippuen verkkokäyttöön voidaan tarvita esimerkiksi:

• logo eri versioina
• SVG-logo
• favicon
• web-ikonit
• Open Graph -kuvat
• somejaossa käytettävät kuvat

Siksi myös logon tiedostomuodoilla on merkitystä. Pelkkä pieni JPG-logo ei ole kovin hyvä lähtökohta verkkosivuprojektille.

‍

8. Sivukohtaiset SEO-tiedot

Kun sivut on rakennettu, jokaiselle tärkeälle sivulle tehdään myös hakukoneita varten tarvittavat perustiedot.

Näitä ovat esimerkiksi:

Title tag
Hakutuloksissa näkyvä sivun otsikko.

Meta description
Lyhyt kuvaus sivun sisällöstä.

URL
Selkeä ja ymmärrettävä sivuosoite.

Otsikkorakenne
H1-, H2- ja muiden otsikoiden looginen käyttö.

Lisäksi tarkistetaan muun muassa sisäiset linkit, kuvat ja se, ettei sivustolle ole vahingossa syntynyt turhaa tai päällekkäistä sisältöä.

SEO ei siis ole yksi kohta, joka laitetaan lopuksi päälle.

Se kulkee mukana jo sivuston rakenteessa ja sisällöissä.

‍

9. Sitemap ja indeksointi

Sivuston julkaiseminen ei vielä automaattisesti tarkoita, että kaikki sivut löytyvät heti Googlesta.

Sivustolla pitäisi olla XML-sitemap eli sivustokartta, jonka avulla hakukone pystyy löytämään sivuston tärkeät sivut.

Sivuston asetuksista pitää myös tarkistaa, ettei hakukoneita estetä indeksoimasta sivuja, joiden pitäisi näkyä hakutuloksissa.

Uuden sivuston tai merkittävän uudistuksen yhteydessä tarkistan myös sivujen indeksointia.

10. Google Search Console

Yksi ensimmäisistä työkaluista, jonka yrityksen verkkosivuille haluan käyttöön, on Google Search Console.

Sen avulla voidaan seurata esimerkiksi:

• näkyykö sivusto Googlessa
• millä hauilla sivuja näytetään
• kuinka paljon hakutuloksista tulee klikkauksia
• mitkä sivut ovat Googlen indeksissä
• onko indeksoinnissa ongelmia

Search Consoleen voidaan toimittaa sivuston sitemap ja sen kautta voidaan myös pyytää Googlea tarkistamaan uusia tai merkittävästi muuttuneita sivuja.

Tämä on tärkeä ero: verkkosivujen julkaiseminen ja niiden löytyminen Googlesta eivät ole ihan sama asia.

‍

11. Analytiikka

Jos halutaan tietää, mitä verkkosivuilla oikeasti tapahtuu, sivustolle voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi Google Analytics.

Sen avulla voidaan tarkastella muun muassa kävijämääriä, liikenteen lähteitä ja käyttäjien toimintaa sivustolla.

Kaikkea mahdollista dataa ei tarvitse seurata.

Pienelle yritykselle paljon hyödyllisempää on päättää muutama asia, joihin oikeasti halutaan vastaus.

Esimerkiksi:

Mistä ihmiset tulevat sivuille?
Mitkä palvelut kiinnostavat?
Löytävätkö ihmiset yhteydenottoon?
Tuottaako markkinointi oikeasti liikennettä?

‍

12. Mobiili ei ole verkkosivujen sivutuote

Sivustoa ei pitäisi suunnitella vain isolle tietokoneen näytölle ja sen jälkeen yrittää saada sitä jotenkin mahtumaan puhelimeen.

Iso osa kävijöistä tulee sivuille mobiililla.

Siksi pitää tarkistaa ainakin:

• tekstien luettavuus
• painikkeiden koko
• navigaatio
• lomakkeet
• kuvien rajautuminen
• elementtien järjestys
• latausnopeus

Hyvä mobiilisivu ei ole vain pienennetty desktop-versio.

‍

13. Lomakkeet ja yhteydenotot pitää myös testata

Yllättävän pieni asia, kunnes huomataan kuukausien päästä, etteivät yhteydenottolomakkeen viestit ole menneet mihinkään.

Siksi ennen julkaisua testataan myös sivuston toiminnallisuudet.

Esimerkiksi:

• lomakkeet
• painikkeet
• sähköpostilinkit
• puhelinnumerot
• ulkoiset linkit
• mahdollinen ajanvaraus
• verkkokauppa ja maksaminen
• automaatiot ja integraatiot

‍

14. Tietosuoja, evästeet ja muut pakolliset asiat

Sivuston pitää huomioida myös tietosuoja.

Tarvittava toteutus riippuu siitä, mitä sivusto tekee ja millaisia palveluita siellä käytetään.

Esimerkiksi analytiikka, markkinoinnin seurantateknologiat, upotukset ja lomakkeet voivat vaikuttaa siihen, mitä käyttäjälle pitää kertoa ja milloin suostumusta tarvitaan.

Sivustolta pitää löytyä yrityksen tilanteeseen sopivat tietosuojatiedot, ja evästeiden käsittely pitää toteuttaa käytettyjen teknologioiden mukaisesti.

‍

15. Ennen julkaisua tehdään vielä tekninen tarkistus

Kun kaikki näyttää valmiilta, sivusto ei ole ihan vielä valmis.

Ennen julkaisua käyn läpi esimerkiksi:

• desktop-, tablet- ja mobiilinäkymät
• linkit
• lomakkeet
• kuvat
• faviconin
• title tagit ja metakuvaukset
• Open Graph -tiedot
• sitemapin
• indeksointiasetukset
• uudelleenohjaukset, jos vanhan sivuston osoitteet muuttuvat
• sivuston nopeuden ja teknisen toiminnan
• analytiikan
• Search Consolen
• tärkeimpien sivujen indeksoinnin
• tarvittavat schema-merkinnät
• tietosuojaan ja evästeisiin liittyvät asetukset

Ja vasta sitten voidaan oikeasti sanoa: nyt verkkosivut on julkaistu.

‍

16. Eikä verkkosivuprojekti oikeastaan pääty julkaisuun

Tämä unohtuu helposti.

Yritys muuttuu.

Palvelut muuttuvat. Hinnat muuttuvat. Ihmiset vaihtuvat. Tulee uusia referenssejä. Google muuttuu. Hakukäyttäytyminen muuttuu.

Ja sivut jäävät helposti lojumaan nettiin sellaisina kuin ne olivat julkaisupäivänä.

Siksi verkkosivuja kannattaa myös päivittää.

Eikä sen tarvitse tarkoittaa uutta tuhansien eurojen verkkosivuprojektia.

Joskus tarvitaan vain tunti.

Siinä ajassa voidaan esimerkiksi päivittää palvelutekstejä, vaihtaa kuvia, lisätä sisältöä tai julkaista jo valmiina oleva artikkeli kuvineen ja perusoptimointeineen.

Joskus taas kannattaa pysähtyä katsomaan koko sivustoa ja sen löydettävyyttä.

‍

Verkkosivut eivät ole vain se, miltä ne näyttävät

Hyvät verkkosivut muodostuvat monesta pienestä asiasta.

Ulkoasu on yksi niistä.

Sen lisäksi tarvitaan sisältö, rakenne, tekninen toteutus, mobiili, kuvat, hakukoneet, indeksointi, analytiikka, integraatiot ja jatkuva ylläpito.

Ja nyt mukaan on tullut vielä yksi näkökulma:

ymmärtävätkö myös tekoälypalvelut riittävän hyvin, mitä yrityksesi tekee?

Kaikkea ei tarvitse tehdä mahdollisimman monimutkaisesti.

Oleellisempaa on tehdä oikeat asiat juuri sen yrityksen tarpeeseen.

‍

Onko sulla verkkosivut, mutta et oikein tiedä missä kunnossa ne on?

Tai onko sulla kasa pieniä päivityksiä, jotka on pitänyt tehdä jo puoli vuotta sitten?

Mä voin auttaa myös silloin, kun et tarvitse kokonaan uusia verkkosivuja.

Pienet verkkosivupäivitykset alk. 65 € + alv / h.

SEO-paketti 249 € + alv.

Ja jos verkkosivut rakennetaan samalla uusiksi, löydettävyyteen liittyvät toimenpiteet voidaan huomioida jo osana projektia.

‍

→ Tutustu hinnoitteluun
→ Tai laita mulle viestiä ja kerro, mikä sun sivuissa tällä hetkellä tökkii.

‍